...eli tyhjä... on pää... enkä viitsi antautua kertomaan tässä säistä... No! Aurinko paistaa, eikä täällä käy kukaan... Näkeekö tätä edes kukaan?
Pelaamme heppujen kanssa jalkapalloa tuossa läheisellä kentällä parikertaa viikossa. Tuollaista "puulaaki" toimintaa, ei liian vakavaa... edelliskerralla koetin jotain kummallista saksipotkuviritelmää ja putosin oudosti maahan siten, että onnistuin reväyttämään vasemman, olemattoman rintalihakseni. Tai kai siinä joku on, koska siihen koski ihan kiitettävästi pari seuraavaa päivää. Nyt oli taas mielestäni aiheellista koettaa jotain kummaa venytystä sillä seurauksella, että polvilumpioni muljahti ilkeästi ja kokemuksesta tiedän, että huomen aamulla se on huomattavasti kipeämpi kuin se on nyt.... Ja nyt se sattuu ihan hitosti... Hyvä että pysyy kunnossa jne...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti