Pitää rauhoittaa elämä... ottaa iisisti... tehdä töitä, jotta löytäisi jonkunlaisen rauhan... negatiiviset ajatukset tyhjänpäiväisistä asioista kuluttavat ja saavat näyttämään vanhalta... alkoholi on huono... tupakki on huono... elämästä pitäisi osata nauttia... aina kun on tekemättä taidetta ei osaa muuta kuin epätoivoissaan pyöriskellä sen ympärillä, ettei sitä tee... en tiedä onko minulla minkäänlaisia lahjoja, mutta jos on väitän että on kirous sellaisia omata... kirottua kun mikään muu ei tunnu mitenkään mahdolliselta... olisi paljon helpompaa tehdä ja ajatella jotakin aivan muuta... paska homma omata tällaisia pakkomielteitä työhön, jolla ei edes ole selkeästi hahmottuvaa päämäärää tai tarkoitusta... se että on aina jotenkin uskonut tämän kaiken vievän jonnekin, alkaa yhä enemmän tuntumaan joltain kummalliselta omakutoiselta, itsepetokselliselta haavemaaverkostolta... ei mikään kait kuitenkaan ole niin vakavaa koskaan milloinkaan, mutta kuitenkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti