x

No hui! Täällähän nyt tapahtuu... En minä muuten sen kummemmin ole mitenkään säyseä tai sovitteleva... tai toki nyt sen verran että koetan tässä jatkossakin kirjoitella olemattomia kuulumisiani kait jotenkin päiväkirjanomaisesti... Harvoimpa sitä päiväkirjaa kirjoittaessaankaan joutuu kauheisiin taistoihin tai puollusteluihin... eihän tämän skriivaamisen kait tarkoitus ole kuitenkaan olla niin hirveän mieltäkuohuttavaa, vakavaa tai rasittavaa... olen sitäpaitsi muutenkin nyt pari päivää tässä kirjoitellut hieman aktiivisemmin kuin yleensä, johtuen ehkä hetkellisestä innostuksesta siihen, että huomaan täällä jonkun käyvänkin... usein vain tulee jatkossakin olemaan niin etten jaksa moneen päivään kirjoittaa sanaakaan yksinkertaisesti siitä syystä, ettei irtoa edes sitä sanaa... tämän oikeuden aion myös itselläni säilyttää, joten kovin vakavaa addiktoitumista tämän "blogini" päivittäiseen lukemiseen en suosittele... Onhan muutenkin vähän kyseenalaista, että joku josta minä en mitään tiedä tietää kenen silmät tuossa tuijottavat tai sen että minulle jäi yksi koira... (se on muuten hollanninpaimenkoira, aikapaljon malinoisin oloinen kylläkin...) Noinniinku itsehän tässä on alettava miettimään tämän pidon miellekkyytä ja turvallisuutta... Ja toki olen joskus itsekin anonyyminä käynyt jossain keskustelusivuilla provosoimassa ja provosoitumassa... tämä vain, kuten varmasti ymmärrätte on hieman liian henkilökohtainen sellaiseen, koska ainoa joka täältä on fyysisesti löydettävissä, on minä... Joten rauhoitutaampas hieman tai lopetan koko homman tähän...

Mahdollinen säyseys voi johtua myös tuosta "piikkipallosta"... se on heti kun saa murrettua tuon lukon noissa duuneissa rikki, kun saa pään täyteen uusia ajatuksia seuraavista teoksista... sellainen kumma huonotuulisuus häviää heti, eikä enää ole aihetta mihkään turhaan uhoon tai itsensä nostamiseen... aina sitä vahingossa hetkeksi kuitenkin tulee jumiuduttua ihmeelliseen tekemättömyyden tilaan, vaikka tietää tasantarkkaan kokemuksesta, että vasta tehdessään pää toimii jo seuraavienkin tekojen osalta... siis minkäänlaisia "inspiraatioita" on kyllä ainakin minun aivan turha odotella, sillä tekeminen on ainoa todellinen kimmoke jonka aikana kaikenlaiset kokonaisuudet järjestyvät päässä...

Meillä muuten on aivan hiton äänekäs hiiri tuolla makuuhuoneessa jossain seinän sisällä... kolmen aikaan alkoi pitämään senpäiväistä rapinaa, että oikein säpsähdin hereille... piti laittaa valot ja tarkistaa, notta mitä helevettiä! Hiljeni sitten kun kopautin seinään (mihin tietty kaikki muutkin heräsivät), kunnes taas juuri kun olin saanut unen päästä kines aloitti uudestaan... väkiste kuitenkin siinä katkonaisesti nukkua yrittäessä meni tuo loppuyö... Tässä talossa ei ole sijaa millekään myrkyille tai satimille ennenkuin löydän sellaisen elävänä pyydystävän loukun, jota en kovin aktiivisesti ole vielä etsinyt, joten olkoot siellä... hiljaa tosin saisi olla mokoma, mutta kuten monien, luulen tuon hiirenrääpäleenkin käyttävän hyväsydämisyyttäni härskisti hyväksi...

"Tänään kannattaisi tehdä mahdollisimman itsenäisiä ja jopa uhmakkaita siirtoja, sillä ne johdattavat sinua outoon mutta varmasti oikeaan suuntaan. Ihminen ilman pientä seikkailua silloin tällöin on henkisesti kuollut."



"13.45 Arto Nyberg
Vieraana mm. Brasilian kiertueelta palanneen punk-yhtye Rattuksen solisti Jarkko Marjamäki "

Katoppa... Harmi et tulee noin kökköaikaan... pitännee koettaa silti kahtoo äijien kuulumiset, vaikken uuden levyn sisällöstä tai A Nybergistä ihmeemmin diggailekaan... Ja nyte lenkille ja sitte töihi... Koiramme nimi on muuten "RAJU" ja se on nimensä veroinen...