torstai 13. maaliskuuta 2008


"Elämä tarjoaa sinulle ihanuuksiaan korkealla volyymilla, mutta voidaksesi nauttia kaikesta mitä on tarjolla, tulee sinun uskaltaa ottaa se vastaan. Venuksen ja Pluton energia toimii korkealla jännitteellä tai sitten se ei toimi ollenkaan. Kerää rohkeutesi ja katso päivän kortit pientä riskiä pelkäämättä."

Joopasten joo!!! Tunttuu kyllä suht hyvältä ajalta tämä... tai jaksolta jos tollasta käyn sepittään... Olin eilen tsekkaas koripalloa. Joskus lapsena viimeksi olen ollut Turun NMKY:n matseja isukin kanssa käynyt katsomassa... Jotenkin silloin nuo ukot tuntuivat paljon pidemmiltä kuten koko kenttäkin aikas paljon isommalta... Paitsi että... olihan ne jotkut tosiaan meikäläistä päätä pidempiä, mutta lyhyempiä oli myös... Toisella puolella oli neljä "puolituista" ja toisella peräti kuusi... Olisin voinut ehkä alkaa joskus koripalloilijaksi, mutten sitä sure, sillä olisin jokatapauksessa varmaan jo siitä eläkkeellä paikat riekaleina... Terveiset muuten taas sille Petri G:lle Treelle joka kutsui minua aina välillä kun pelasimme "levypallonriistäjäksi"... Heh! Ja minä tietty huusin aina takaisin "persjalkaiseksi" , mutta hauskaa oli kuiteskin...

No... Tämä matsi oli sellainen hauska juttu, johon kaupunki kutsui paikallista Kuldduuriväkeä... Kutsussa luki että; "Kulttuuri goes koris"... Hehheh... musta se oli hauska... Ja mukava ele kaupungilta... No However... Olin tietty vähän pannarissa kun tollaset urheilutapahtumat siis ovat hieman outoja meikäläiselle nykyään... Oon tossa muutaman päivän hionut yksinäni "sikaa" ja sit äkisti joutuu paikkaan joka on täynnään Puolifanaattisia "korishulluja"... Outoa... Kaupunki tarjosi ensin siellä alhaalla jossakin nuorisotilassa kahvit ja bullat ja kaikkee ja sitten siellä jaettiin tollasia tehtäviä, kuten että piti valita kolme henkilöä, jotka valitsevat parhaat pelaajat ja jakavat niille jotain tähtiä... Huokaisin helpotuksesta kun valinta ei osunut minuun... Mutta eikös piru sitten valittukin vielä tällainen jonkunlaisen symbolisen avausheiton heittäjä... Se valinta osui minuun... Hittolainen! Piti siis mennä sinne framille ja ottaa se pallo ja heittää se ilmaan ja kätellä pelaajat ja tulla pois... No oikeestaan se meni kyllä yllättävän hyvin ilman sen suurempia pyörtyilyjä tai kompurointeja, mutta tällasiin kaikkiin
kummallisiin tilanteisiin sitä tuntuu aina välillä jotenkin vahingossa ajautuvan... Nuo mokomat hyppinkäiset muuten pitivät sitä minun avausheittoani senverran pelleilynä, etteivät vaivautuneet edes teeskentelemään hyppäämistä sen perään. Jos tällainen tilaisuus vielä joskus siis tarjoutuu niin aion todellakin tehdä edes korin... Tai sitten heitän pallon munille, ni oppivat ottamaan vakavasti... mokomat!!! Kotijoukkueemme kärsi kirvelevän tappion, mutta myönnettäköön, että matsi tarjosi jännittäviä hetkiä aika ajoin...

Ei kommentteja: