x

Pahus! Rytmit sekaisin... Heräsin vasta noin kymmenen minuuttia sitten... Tuo antibiootti väsyttää vissiin, kuten kyllä tiesin jo etukäteen... Suomi voitti USAn, mikä oli tosi mageeta, vaikkakin se eka maali meni jostahi helevetin sivuverkosta... Sitten matsin lopussa tuli typerät turpaanmättäjäiset, nyrkillä naamariin ihan surutta, notta veri lentää... Varmaan on suuren ja mahtavan ameriikan poijaat ylpijöitä itsistään... Nuo ovat kyllä tuollaisia perkeleen tunteenkuohuttajia nuo urheilusydeemit, notta itsekin sitä täällä aiiivan raivona suomipoikien puolesta... Ei se ole lainkaan ihme että tuolla isot miehet huliganoivat fudisotteluissa ja polttavat vastustajien viirejä... Luulen ettei minun tarvitsisi paljoakaan heilahtaa ollakseni samanlaisessa agressiohurmeessa... Rehellisesti sanottuna tuossa eilisessä ottelussakin oli sellainen "otasiltähenkipois- fiilis"... Mutta niinhän se valitettavasti se sotaisuus piilee meissä kaikissa, toisissa syvemmällä, toisissa ihan pinnalla youknow? Enkä minä tämän tajunneena tosin koskaan ole hirveästi mitään "peace&love"-ideologioita kellekkään tuputtanutkaan... Edustan sotaisaa ja agressiivista lajia...

Leikkimökki on lattiaansa vaille valmis... valmistui viikonloppuna... Kun naputin viimeistä palaa kattohuopaa mökin katolle, tuli taivaalta muutama pisara vettä niskaan... siis ei tippaakaan tätä ennen... kummallisen tarkka ajoitus... Eikä viduddanut yhtään... päinvastoin...

Työn alla tuollainen leppäpaloista koostettu "mato", joka kipuaa tuollaisten parimetristen vanhojen a-tikkaiden ylitse... Työnimenä ainakin: "getting over it", tai jotahi muuta yhtä syvällistä... Piti olla tollanen "välityö" ja alkunpääsemisjutska, mutta tuntuu muodostuvan niin suuritöiseksi ja -kokoiseksi, että olen jo ehtinyt keräämään sille joitain tärkeämpiäkin merkityksiä... Olen saanut sen jo kiemurtelemaan ylös... vielä pitäisi saada se tulemaan alas... Hankaluuksia tuollaisissa teoksissa aiheuttaa aina se, että on ajateltava sitä vaihetta kun niitä roudaa johki yksinään... Pitää värkkäillä sellasii koottavii tiiätsä... Heleppoohan se ois jos joku tulis tosta pihalta noutamaan rekalla aina valmiit... siihen vaan kokoais valtavii teoksii, eikä tarttis aatella mitään käytännön hankaluuksia... Valitettavasti näin ei ole... vielä...

"Olet rämäpäisellä tuulella ja tunnet voimakasta tarvetta tehdä jotain mitä et tavallisesti uskaltaisi edes ajatella. Ota ratkaiseva askel ja pääset ihmettelemään miten kaikki voikaan onnistua niin satumaisen hienosti. Uskalla elää omaa elämääsi. "