No nih! Siinäs kuulitte... naamat umpeen! Minä tiedän mitä teen... Jepjep!
Tuossa eilen olen kirjoitellut näköjään jotain aivan sekavaa potaskaa, mutta selitykseksi on kait vedottava tähän atibiootti-ja antihistamiinikuuriin jonka tossa toissapäivänä aloitin... En pidä noista lääkkeistä kun väsyttävätkin niin hitosti ja kuivattavat ihon ja laittavat kutisemaan... Elimistölle vieraita aineita, mutta en todellakaan kyllä jaksa räkiä ja rohista tossa pihalla enää... Räkä roikkuu nenästä ja sieraimesta saattaa kurkata yhtäkkiä joku keltavihreä "kaveri" kesken jonkun vakavasävytteisen keskustelun... Koeta siinä sitten olla "uskottava" räkänokkana... Sadepisaran kuva sääkartalla saatans...
Tuosta eilisestä vielä... Vaikka nyt nollasin ja mitätöin tuon tekstini, niin kyllähän minua näköjään joku jossahi fucking minullemyyttisessä alitajunnassani on jäänyt kaivelemaan... Tai ehkä sitä ei vieläkään oikein hiffaa näitä ihmisten sosiaalisia koukeroita ja sitten sitä jatkuvasti tarkkailee ja tulkitsee naamioiden takana piileviä totuuksia... Se on se asperger... Tuolla muuten sanotaan vielä tuosta haastavasta käytöksestäkin... ei se sitten taidakkaan natsata minuun... Eihän pösilöt???
Kävin muuten joskus tuossa lekurissakin tuon aspin takia... ihan siksi vaan että saisin jonkunlaisen tositteen mahdollisesti siitä, notta tällaisen mahdollisesti omaisin... Mitään lääkityksiä en tietenkään olisi sille halunnut, sillä usein siitä on hyötyä, varsinkin noissa värkkäilyissä... Olisi vain ollut käyttöä jollekkin paperille, jossa olisi ollut tuollainen diagnoosi... Sitä olisi aina voinut sitten vilautella kotona tai missähyvänsä jos joku "motkottaisi" jostahi epämääräisistä vaatekasoista joka nurkassa... tai sotkuisesta työpöydästä... tai sotkuisesta mistä tahansa... (Näkisittepä tuon varaston)... Tai sitten jos joskus vielä pitää tulevaisuudessa asioida joidenkin fucking työkkäreiden tai Kelojen kanssa... Voisi vain sanoa ettei voi juuri mitään tehdäkkään, kun lähes mikä tahansa hommeli saisi jähmettymään totaalisesti... Se on ainoastaan tuo taidehommeli joka ei jähmetä... Perkeles! Välillä kyllä jähmettää sekin...
No kuitenkin... Kävin siellä lääkärissä, mutten tietenkään saanut aikaa juuri silloin kun tämä tunne oli akuutti tästä mahdollisuudesta, notta minulla tuollainen olisi... Kolmeviikkoa myöhemmin minua ei enää vaivannutkaan mikään ja tunsin itseni heti ovesta astuessani aikas hölömöksi... Puolet näistä yhteneväisyyksistäkin taudinkuvaan oli jo jonnekin unohtunut tässä ajassa ja niimpä sopersin vaan jotakin sekavaa... Se oli tällainen mukava nuori naislääkäri jolle sopertelin... Kävimme aiheesta pitkän keskustelun ja päädyimme vain sellaiseen johtopäätökseen notta olen vain hieman erillainen ihminen... Tällainen "taiteilijasielu"... Kekustelussamme totesimme tietenkin että kaikki mitä hän voi asiasta tietää on se mitä minä hänelle kerron, joten tässä vuodatuksessa ei ole hiventäkään kritiikkiä häntä kohtaan, todellakaan... Hän sanoi että pääsisin tietenkin jonnekkin jatkotutkimuksiin jos kovasti haluaisin, mutta jätin tämän tälläkertaa siihen kun oli monenmoista kiirusta päällä... Myöhemmin aion viedä asian ehkä loppuun asti, jos sellaiselle tulisi tarvetta...
Tuo voisi muuten osaltaan selittää senkin että olen täällä joskus kirjoitellut aivan jotahi puutaheinää, enkä lainkaan ole ollut samaa mieltä enää myöhemmin samana päivänä... Olen muuten tainnut tästä samasta jauhaa täällä ennenkin, mutten jaksa tarkistaa...
Tämä nyt on tällaista hieman liian henkilökohtaista tänne kirjattavaksi, mutta samakaise... Sanoin muuten ensimmäiseksi vedoksi tuolle lääkärille sen että suurin syy miksi tuota epäilen, on se, että Albertillakin se ilmeisesti oli... Olen nimittäin aika nokkela kaveri...
Tuossa eilen olen kirjoitellut näköjään jotain aivan sekavaa potaskaa, mutta selitykseksi on kait vedottava tähän atibiootti-ja antihistamiinikuuriin jonka tossa toissapäivänä aloitin... En pidä noista lääkkeistä kun väsyttävätkin niin hitosti ja kuivattavat ihon ja laittavat kutisemaan... Elimistölle vieraita aineita, mutta en todellakaan kyllä jaksa räkiä ja rohista tossa pihalla enää... Räkä roikkuu nenästä ja sieraimesta saattaa kurkata yhtäkkiä joku keltavihreä "kaveri" kesken jonkun vakavasävytteisen keskustelun... Koeta siinä sitten olla "uskottava" räkänokkana... Sadepisaran kuva sääkartalla saatans...
Tuosta eilisestä vielä... Vaikka nyt nollasin ja mitätöin tuon tekstini, niin kyllähän minua näköjään joku jossahi fucking minullemyyttisessä alitajunnassani on jäänyt kaivelemaan... Tai ehkä sitä ei vieläkään oikein hiffaa näitä ihmisten sosiaalisia koukeroita ja sitten sitä jatkuvasti tarkkailee ja tulkitsee naamioiden takana piileviä totuuksia... Se on se asperger... Tuolla muuten sanotaan vielä tuosta haastavasta käytöksestäkin... ei se sitten taidakkaan natsata minuun... Eihän pösilöt???
Kävin muuten joskus tuossa lekurissakin tuon aspin takia... ihan siksi vaan että saisin jonkunlaisen tositteen mahdollisesti siitä, notta tällaisen mahdollisesti omaisin... Mitään lääkityksiä en tietenkään olisi sille halunnut, sillä usein siitä on hyötyä, varsinkin noissa värkkäilyissä... Olisi vain ollut käyttöä jollekkin paperille, jossa olisi ollut tuollainen diagnoosi... Sitä olisi aina voinut sitten vilautella kotona tai missähyvänsä jos joku "motkottaisi" jostahi epämääräisistä vaatekasoista joka nurkassa... tai sotkuisesta työpöydästä... tai sotkuisesta mistä tahansa... (Näkisittepä tuon varaston)... Tai sitten jos joskus vielä pitää tulevaisuudessa asioida joidenkin fucking työkkäreiden tai Kelojen kanssa... Voisi vain sanoa ettei voi juuri mitään tehdäkkään, kun lähes mikä tahansa hommeli saisi jähmettymään totaalisesti... Se on ainoastaan tuo taidehommeli joka ei jähmetä... Perkeles! Välillä kyllä jähmettää sekin...
No kuitenkin... Kävin siellä lääkärissä, mutten tietenkään saanut aikaa juuri silloin kun tämä tunne oli akuutti tästä mahdollisuudesta, notta minulla tuollainen olisi... Kolmeviikkoa myöhemmin minua ei enää vaivannutkaan mikään ja tunsin itseni heti ovesta astuessani aikas hölömöksi... Puolet näistä yhteneväisyyksistäkin taudinkuvaan oli jo jonnekin unohtunut tässä ajassa ja niimpä sopersin vaan jotakin sekavaa... Se oli tällainen mukava nuori naislääkäri jolle sopertelin... Kävimme aiheesta pitkän keskustelun ja päädyimme vain sellaiseen johtopäätökseen notta olen vain hieman erillainen ihminen... Tällainen "taiteilijasielu"... Kekustelussamme totesimme tietenkin että kaikki mitä hän voi asiasta tietää on se mitä minä hänelle kerron, joten tässä vuodatuksessa ei ole hiventäkään kritiikkiä häntä kohtaan, todellakaan... Hän sanoi että pääsisin tietenkin jonnekkin jatkotutkimuksiin jos kovasti haluaisin, mutta jätin tämän tälläkertaa siihen kun oli monenmoista kiirusta päällä... Myöhemmin aion viedä asian ehkä loppuun asti, jos sellaiselle tulisi tarvetta...
Tuo voisi muuten osaltaan selittää senkin että olen täällä joskus kirjoitellut aivan jotahi puutaheinää, enkä lainkaan ole ollut samaa mieltä enää myöhemmin samana päivänä... Olen muuten tainnut tästä samasta jauhaa täällä ennenkin, mutten jaksa tarkistaa...
Tämä nyt on tällaista hieman liian henkilökohtaista tänne kirjattavaksi, mutta samakaise... Sanoin muuten ensimmäiseksi vedoksi tuolle lääkärille sen että suurin syy miksi tuota epäilen, on se, että Albertillakin se ilmeisesti oli... Olen nimittäin aika nokkela kaveri...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti