Eilen käytiin Vsaarella... 750 km eestaas... Minä olen oppinut teineiltä pitämään itseni hereillä tuollaisissa rupeamissa energiajuomilla... Hyvä busines noi juomat, maksavat jotain notta kaksjapualegee zipale ja joka toinen nuori sompaa kädessä joku RedBull tai Energymikälie tai Battery... Se kyllä joteski piristää jos pitää pysyä hereillä kun päälle vetää vielä joku parilitraa kaffet... Mitenköhän hitossa sitä on jaksanut suorilta posottaa joskus tonne lappiin saakka, en tajuu... Mitäs muuta...? Maria De Buenos Airesin kenraaleja oltiin katsoos ja pidin ja suosittelen. Hieno musiikki, hienot soittajat, hienot laulajat ja esiintyjät ja hieno story... suosittelen!!! Siis täällä Klassa osana tota Sulatto- festivaalia. Voi olla että lippuja saa tohon 15. 8:tta näytökseen vielä. On muuten mukava nähdä tollasia tuttuja laulajia tolleen lavalla, joiden oikeestaan koskaan ei ole kunnolla kuullut laulavan ja sitten kun ne oikeen jostain tuolta keuhkojen pohjalta antavat palaa, ni tulee kylmät väreet ... Hienoa katsella ammatitaitoa... Mageeta! Henkilökohtaisesti minua on aina harmittanut, etten ole valinnut laulajan "uraa"... Nyt menee kieliopit ja sanat silleen sekasin, not lienee viisaint lopetella tähän... Näyttää sateiselta... Pitäisi siivota tuo "tila", not vois tehdä sateensuojassa... Chaos without theory... Mission impossible... Työn alla tollanen metallitankokuutio, jonka sisällä kumma puurykelmä, joka lähtee matona sieltä veke... No näkee sitten mitä siitä tulee... Olen aloittanut monia eri teoksia innolla värkkäämään näinä päivinä, mutta monet tuntuvat jäävän kesken... Tiiä mistä johtuu... Joku taustalla vaaniva tietoisuus kaiken turhuudesta...? Niinko mitäköhän helevettiä kaikki pulaa jossain typerissä hommissaan, jois ei niinko ole minkäänlaista järkeä... Niinko meikäläinenkin tekee kummia "lörttejä", jotka täyttää kaikki paikat ja kun joskus heitän veivini jäävät vielä jonkun läheiseni niskoille, joka luulee niillä olevan jotahi arvoa, jossei muuta ni tunne, eikä ilkeä niitä siksi hävittää... Sanon nyt! Hävittäkää rauhassa! Ne on vaan materiaa! Romua, jonka olen koonnut klimpeiksi kun ei ole ollut mitään tähdellisempääkään tekemistä tai kun minulla on ollut vaikeuksia pysytellä järjissäni tässä sekopäisessä maalilmassa niitä ilman... Todellisuuspakoa tai jotain... Eihän niitä perkeleitä osaa edes kukaan ilman minua koota... Huoh! Nyt se on sanottu... Now I can go... Bye...! Jumankauta! Käy nyt jo niin viileeks, not pitää pian kantaa halkoo pesään.... Stana! Onk ny joku elokuu vai mikä helevetti vasta...? Vidud... Jäädytään kaikki protestina jollekin millelie... Adios! Sanokaa jotahi, jos joku käy taas, jooko? Mää mittä ruikut mut kuiteski...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti