22. joulukuuta 2007
"Vielä on sanottava tämä... Viimehetken Jouluostoksilla Kauppakeskuksessa... Olen Turussa taas jostain syystä... Siis kauppakeskus Myllyssä... Hirviästi ihmisiä samoilla toimilla... Alan ärsyyntyä sinne tänne poukkoileviin, töniviin ja etuileviin ihmisiin... Niillä kaikilla on kärryt täynnä paketteja ja valmisjouluruokia... Tunnen huikoa ja tilaan ennakkoluulottomasti "Jalopeno Poppikset" ja cappucinon... Vatsassani alkaa vääntää... Siis kauppakeskus Myllyssä... pieraisen ja tunnen kutinaa pyllyssä... Juuust just...
Eikä mulla muuta tälläkertaa... Jouluja !!!"
Niin siis kun tuossa aprikoin notta millaiset fiilarit viime jouluna omasin... Aika runolliset oli vissiin...
Eilen hortoilin torilla... oli kait jotkut joulumarkkinat, ok... Ostin linnuille kaksi kauralyhdettä ja nauriita. En tiedä miksi noita nauriita... Ostin nämä tuollaiselta eräältä tutulta kauppiaalta ja siinä kävi joteski näin; Hää antoi ne lyhteet ja kysyi sitten saako olla muuta. Katselin sitä esillepanoa ja silmäni pysähtyivät niihin nauriisiin , sanoin; "Noita!"... Hää alkoi lappaamaan niitä pussiin, ajattelin notta jotain pari-kolme. Samanaikaisesti kulki siitä ohitse eräs tuttu jota tervehdin ja toivotin hyvät joulut. No tällä välin hää oli lapannut tuon pussin ääriään myöden täyteen niitä nauriita. Peljästyin ja huusin notta; "SEIS!" Hää otti käteensä vielä pari ja laittoi nekin pussiin, sanoen notta; "Laitetaan tosta vielä pari kaupan päälle...!" Hää sanoi hinnan, minä maksoin ja toivotimme toisillemme hyvät joulut. Otin valtavan naurispussini ja poistuin kohti uusia seikkailuja miettien notta; "Hää on kyllä mainio kauppamies."
Siirtyi tälle päivälle tuo elokuvajutska... Hyvä... Mitenköhän Pasin käy...? No tiedän sen. Ei hyvin. Kuusi on hoidettu. Valioyksilö! Maa on valkeana, näyttää sohjoiselta... Tuo teokseni jäi hieman kesken. Helevetin hieno tuli! Voin vaikka laittaa kuvan joskus jos kehtoon. Niin siis tuo nalle, joka makaa pullopedillä keinuvassa lasten kehdossa... Teos saanee nimekseen; "Wet Dreams"...
Minulla on vastustamaton halu aloittaa seuraavaksi eräs tuollainen ukkeliteos; "Luonnollisen kokoinen täyspuinen murjottu ja turmeltu, osin poltettu, surkeakasvoinen, rujo mieshahmo, joka seisoo kiinnitettynä keinuvaan, puolipyöreään jalustaan, jossa sen on mahdotonta kaatua. Figuuria ympäröi terästankokehikko, johon se on kiinnitetty krouvein pultein, lävistyksin ja kumiremmein... Tämä teos kulkee työnimellä: "You should be grateful for my puppets"...
Yksinkertainen pika- analyysi: Niinkosta kuinka tärkeetä tämä vörkkiminen on immeiselle... Jos se vietäisiin veke niinko taikka pakotettaisiin siitä luopumaan vaikkapa jonkun paskan€uron paineessa, ni saattais immeinen häiriintyy pahasti... Älkööt sitä kukaan siis tuomitko, älköönkä paheksuvasti tahi kadeksuen katsoko, vaan päinvastoin; Olkoon sille kiitollinen ja koettakoon siinä pyyteettömästi tukea sillä vain sillätavoin on tämä immeinen mahdollista järjissään pitää... Jokaisen immeisen on saatava purkaa sisäänsä patoutuvaa raivoa ja agressiota... Turvatkoot toiset turruttaviin lääkityksiin, se on ihan hyvä tapa... Mie haluun muksia tota ukkelia ja antaa sille ihan kaiken raivoni ja vihani, jonka jälkeen olen taas hetken aivan puhdas ja avoin ja lapsenmielinen... Ja nyt hiukka jouluisempiin tunnelmiin...!!!
Eilen hortoilin torilla... oli kait jotkut joulumarkkinat, ok... Ostin linnuille kaksi kauralyhdettä ja nauriita. En tiedä miksi noita nauriita... Ostin nämä tuollaiselta eräältä tutulta kauppiaalta ja siinä kävi joteski näin; Hää antoi ne lyhteet ja kysyi sitten saako olla muuta. Katselin sitä esillepanoa ja silmäni pysähtyivät niihin nauriisiin , sanoin; "Noita!"... Hää alkoi lappaamaan niitä pussiin, ajattelin notta jotain pari-kolme. Samanaikaisesti kulki siitä ohitse eräs tuttu jota tervehdin ja toivotin hyvät joulut. No tällä välin hää oli lapannut tuon pussin ääriään myöden täyteen niitä nauriita. Peljästyin ja huusin notta; "SEIS!" Hää otti käteensä vielä pari ja laittoi nekin pussiin, sanoen notta; "Laitetaan tosta vielä pari kaupan päälle...!" Hää sanoi hinnan, minä maksoin ja toivotimme toisillemme hyvät joulut. Otin valtavan naurispussini ja poistuin kohti uusia seikkailuja miettien notta; "Hää on kyllä mainio kauppamies."
Siirtyi tälle päivälle tuo elokuvajutska... Hyvä... Mitenköhän Pasin käy...? No tiedän sen. Ei hyvin. Kuusi on hoidettu. Valioyksilö! Maa on valkeana, näyttää sohjoiselta... Tuo teokseni jäi hieman kesken. Helevetin hieno tuli! Voin vaikka laittaa kuvan joskus jos kehtoon. Niin siis tuo nalle, joka makaa pullopedillä keinuvassa lasten kehdossa... Teos saanee nimekseen; "Wet Dreams"...
Minulla on vastustamaton halu aloittaa seuraavaksi eräs tuollainen ukkeliteos; "Luonnollisen kokoinen täyspuinen murjottu ja turmeltu, osin poltettu, surkeakasvoinen, rujo mieshahmo, joka seisoo kiinnitettynä keinuvaan, puolipyöreään jalustaan, jossa sen on mahdotonta kaatua. Figuuria ympäröi terästankokehikko, johon se on kiinnitetty krouvein pultein, lävistyksin ja kumiremmein... Tämä teos kulkee työnimellä: "You should be grateful for my puppets"...
Yksinkertainen pika- analyysi: Niinkosta kuinka tärkeetä tämä vörkkiminen on immeiselle... Jos se vietäisiin veke niinko taikka pakotettaisiin siitä luopumaan vaikkapa jonkun paskan€uron paineessa, ni saattais immeinen häiriintyy pahasti... Älkööt sitä kukaan siis tuomitko, älköönkä paheksuvasti tahi kadeksuen katsoko, vaan päinvastoin; Olkoon sille kiitollinen ja koettakoon siinä pyyteettömästi tukea sillä vain sillätavoin on tämä immeinen mahdollista järjissään pitää... Jokaisen immeisen on saatava purkaa sisäänsä patoutuvaa raivoa ja agressiota... Turvatkoot toiset turruttaviin lääkityksiin, se on ihan hyvä tapa... Mie haluun muksia tota ukkelia ja antaa sille ihan kaiken raivoni ja vihani, jonka jälkeen olen taas hetken aivan puhdas ja avoin ja lapsenmielinen... Ja nyt hiukka jouluisempiin tunnelmiin...!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti