"Mukava päivä luvassa, jos maltat irrottaa otteesi päivän rutiineista ja suot itsellesi oikeuden edes yhteen makuhermoja tai muita aisteja hivelevään nautintoon. Ilon ja innostuksen keskeltä löytyy myös sinulle tärkeä ihminen."
Hmm? Koskakohan minulla viimeksi olisi ollut oikein "mukava" päivä... Vai että mukava... Vai että ilo... Vai että innostus...
Rutiinit ovat tärkeitä... enhän minä voi mitenkään irrottautua... minun pitää tehdä kaikenlaista... Enkä minä tarvitse nautintoa... Jätän nautinnot joillekin muille... Heikoille, jotka niistä eivät itsekkyyttään kykene kieltäytymään... Syön puoli desilitraa puuroa päivässä, mikä riittää mainiosti pitämään minut hengissä. Juon 0,25 l. vettä. Kuivetan itseni ja tulen niin sitkeäksi vanhaksi Äijäksi, ettei minuun pysty enää sirkkelikään... Lyön päivittäin otsani seinään juuri niin kovaa, ettei mikään mene rikki, mutta etten unohtaisi miltä kipu tuntuu... Supistan uneni kahteen tuntiin yössä ja suostun tällöinkin näkemään vain painajaisia, jotten erehtyisi luulemaan elämistäni "mukavaksi" silloin kun horros ja valve sekoittuvat samaksi harmaaksi putkeksi... Voin pahoin nähdessäni hymyileviä ihmisolentoja, jotka ovat itsepetoksessaan kieltäytyneet ajattelemasta mitään vanhentunutta tarjouskuponkia ikävämpää... Olentojen silmät eivät hymyile... vain suu... Kieltäydyn poistumasta tästä huoneesta... en jaksa tervehtiä enää ketään, joka ei merkitse minulle mitään... siksi en katso aamuisin enää edes peiliin...
Notjaah...! Minulle tärkeä ihminen löytyy kyllä ilman muuta kaiken keskiöstä, sillä Aava täyttää tänään 4 v ja tänne on tulossa liuta muita ja muiden tenavia.... Herran pieru mutta aika rientää... Hyvää syntymäpäivää!!!
Rutiinit ovat tärkeitä... enhän minä voi mitenkään irrottautua... minun pitää tehdä kaikenlaista... Enkä minä tarvitse nautintoa... Jätän nautinnot joillekin muille... Heikoille, jotka niistä eivät itsekkyyttään kykene kieltäytymään... Syön puoli desilitraa puuroa päivässä, mikä riittää mainiosti pitämään minut hengissä. Juon 0,25 l. vettä. Kuivetan itseni ja tulen niin sitkeäksi vanhaksi Äijäksi, ettei minuun pysty enää sirkkelikään... Lyön päivittäin otsani seinään juuri niin kovaa, ettei mikään mene rikki, mutta etten unohtaisi miltä kipu tuntuu... Supistan uneni kahteen tuntiin yössä ja suostun tällöinkin näkemään vain painajaisia, jotten erehtyisi luulemaan elämistäni "mukavaksi" silloin kun horros ja valve sekoittuvat samaksi harmaaksi putkeksi... Voin pahoin nähdessäni hymyileviä ihmisolentoja, jotka ovat itsepetoksessaan kieltäytyneet ajattelemasta mitään vanhentunutta tarjouskuponkia ikävämpää... Olentojen silmät eivät hymyile... vain suu... Kieltäydyn poistumasta tästä huoneesta... en jaksa tervehtiä enää ketään, joka ei merkitse minulle mitään... siksi en katso aamuisin enää edes peiliin...
Notjaah...! Minulle tärkeä ihminen löytyy kyllä ilman muuta kaiken keskiöstä, sillä Aava täyttää tänään 4 v ja tänne on tulossa liuta muita ja muiden tenavia.... Herran pieru mutta aika rientää... Hyvää syntymäpäivää!!!
"Herään aikaisin aamulla lumiauran kolahduksiin"
(Siis kaksi tuntia sitten... eihän kuusi ole aikaisin...)
(Siis kaksi tuntia sitten... eihän kuusi ole aikaisin...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti