lauantai 2. helmikuuta 2008


"Elämäsi paletti saattaa mennä hetkellisesti sekaisin tunteiden ja ajatusten seikkaillessa ihan omilla suunnillaan. Osaathan nauraa itsellesi myös yhdessä muiden kanssa."



Ai että hetkellisesti... Ja Hyi Hitto!!! Onko minulla tunteetkin??? Tuo itselleen nauraminen ei nyt aina ole niin helevetin heleppoa, varsinkaan jos se elämisen Baletti on sekaisin (Käytän tässä sanaa Baletti, koska se kuullostaa jotenkin Palettia hohdokkaammalta, yhtäkaikkijamuitaturhiatäytesanojalisää)... Eikä silloin nyt todellakaan ole suoraan suositeltavaa kellekään muullekaan se vasten kasvoja nauraminen... tällainen herkempi, herkistelevä pilkan kohde saattaa verisesti loukkaantua lopuksi iäkseen ja noin... Ja tämä tänne yksinään horina alkaa taas tuntua hölmöltä joten lopetan tähän... Adios!!


"Brittiläis-amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ihmisellä on taipumus vaipua masennukseen 40-ikävuoden jälkeen. Lapsuudessa ja vanhuudessa ihmisen arvioidaan olevan onnellisimmillaan. Miten on, oletko sinä onnellinen?" (Elisa.net)
Miksi?? Miksi? Onko siinä jotahi "SuklaaHörmööniä" jota alkaa erittyä vanhana? Ja onko sellaista myös lapsena ja haihtuuko se sitten lapsuuden jälkeen johki pikkuhiljaa? Vai johtuuko se mistä häh? Johtuuko se siitä ettei muista enää miksi pitäisi korpea jatkuvasti? Ettei tajua elämisen kamalia realiteetteja vai onko vanhana sitten jo viimeinkin oppinut pettämään itseään jäämättä petoksestaan kiinni... Missäköhän tällainen tutkimus on teetetty ja millä ryhmällä... Tai siis onhan tuossa että Brittiläis- Ameriiiikkalaisdudkimus jne... Mutta... Tarkoitan että eikös Suomen kansa ole ihan kauttaaltaan masentunutta, riippumatta iästä... Katsokaas itse minimaalisesti suurta ja mahtavaa MEDIAA seuranneena olen tällaiseen johtopäätökseen päätynyt... Paitsi että onhan nuo lapset ajoittain onnellisen oloisia ja niitä on mukava katsoa... Eip voi mittää...






Ei kommentteja: