"päätöntä jaarittelua,erittäin epävarman ihmisen nihilismiä koko blogi.Pikku pojan uhoilua,saatana."
Tämä taitaa nyt taas täytyä viheltää poikki koko peli, kun alkaa tuollaisia kommentteja satelemaan nimettömiltä. Se on aika helpon tuntuista antaa anonyyminä palaa...
Minun on pakko oikaista sinua siinä "anonyymi", että jos tästä huokuu jotenkin epävarmuuteni, on se ehkäpä vain sellainen kuva jonka haluan juuri sinulle minusta jäävän... Tai sitten olen ehkäpä vain aamuisin epävarma, eikös jokainen ole joskus, tai sitten olen vain suurissa joukoissa epävarma tai pienissä... Ehkä olenkin kotona yksinäni täysin itsevarma tai esim. kun ajan autolla... autoilijana olen itsevarma... En kuitenkaan tarvitse täällä mitään kommentointeja tai analyysejä itsestäni, vaan nimenomaan kirjaan täällä joitakin hälläväliä juttuja, joita päässä joskus pyörii... Tai siis kirjasin... En toki halua mitään helevetin hyökkäyksiä sen tähden henkilöäni kohtaan... Ihmettelen vain todellakin, notta mitäköhän helevettiä sinäkin hyötyisit siitä, että lopettaisin tämän kirjoittamisen... tarkoitan... mikset ihmeessä pysy täältä pois jos tämä ei miellytä...
Tuo "päätöntä jaarittelua" pitännee täysin paikkansa, sen allekirjoitan ilman muuta... Olen myös jotenkin tuntunut taantuvan tuonne jonnekin teinivuosiini, joten tuo pikkupojan uhoilukin on jälleen sellainen asia, jonka myönnän... Myös tuo "nihilismi" on varmaankin jäänne joiltain "punk- vuosilta" ja muotoutunut jonkunlaiseksi tavaksi suhtautua asioihin... olisi toki mukavampaa suhtautua myönteisemmin, mutta koetankin kyllä jatkuvasti noissa negatiivisissä puolissani kehittyä... Toisaalta... ehkä nekin nyt vain pulpahtavat pintaan täällä... Alunperin ajattelin nääs myös, että tämä kirjoittaminen jotenkin kehittäisi ja ruokkisi itseään... tarkoitan... kehittäisi minua kirjoittajana, vaikkakin toisin lienee käynyt... toisaalta... voin nytkin näköjään horista tuosta sinun (ANONYYMI) kahdesta rivistäsi vaikka loputtomasti epävarmaa, nihilististä, pikkupoikamaista, ja uhoilevaa pssskatekstiäni...
Niin siis tuo analyysisi tästä blogistani oli täysin oikea... oikeutettu se mielestäni ei ollut, sillä en todellakaan tarvi täällä mitään hyökkäilyjä enkä saatanoita. Voin myös kieltää kaikki kommentit, mutta en viitsisi, koska mielestäni on mukavaa kun joku joskus edes kirjoittaa jotahi... voin myös muuttaa blogini osoitteen, jolloin esim. sinulla kestäisi edes hetken löytää se uudelleen... voin tehdä sen myös salaiseksi, mutta juuri edellämainitusta kommentoinnista johtuen en koe sitäkään mieluisaksi... Toivonkin siis ettet sano enää mitään tämän asian tiimoilta tai muutenkaan... en toki voi sinua estää, mutta ajattele itse tätä epäreilua asetelmaa...
Se on muuten kumma, notta yleensä aina kun marisen kommenttejen perään, ni sitku niitä viimein tulee, ei kestä ku viikko ni siellä on joku joka käy uhoon...
Nyt muuten... Moi Pirta... Oletkin ensimmäinen jonka henkilöyden nyt varmuudella tiedän... kiitos siitä... Ja terkkuja myös sinnepäin takaisin... Olen hieman hämääntyneenä tästä valheellisesta blogimaailmasta horissut vähän kaikenlaisia välillä ihan päättömiä paasauksia... Tulokset näet tässä ja sori siitä...
Korostan muuten vielä sitäkin, etten missään tapauksessa tiedä mistä puhun kun puhun noista pillereistä... miksi niistä puhun, en tiedä... aihe ehkäpä jotenkin kiinnostaa... However... en siis missään tapauksessa kiellä etteikö tuollainen lääkitys useissa tapauksissa olisi ainoa oikea vaihtoehto... sama koskee varmasti kaikkia lääkkeitä... Ihmettelen siis tosiaan vain sitä, että miksi noiden lääkkeiden käyttö on lisääntynyt niin helevetin kauhialla kauhalla lapaten... Onko siinä joku ihmisten kynnys valittaa ahistuksiaan lääkäreille madaltunut äkisti vai onko mualilma vaan jatkuvasti tullut niin kestämättömäksi paikaksi elää, nottei sitä enää kestä... En Ymmärrä... Jotenkin on karannut se tosiasia tosiaan, että masennuksellakin on joku tarkoituksensa... Tarkoitan sillä jos hiukan ahistaa, en toki mitään vakavia masennuksia... ne ovat toki vakavia juttuja... Noista Zyprexeistä yms. löytyy kyllä tuolta hirviästi tilastoja, joita en jaksa nyte ehtiä...
En tosiaankaan ymmärrä myöskään sitä, että minut sitten tuomitaan tämän kirjoittamiseni tähden... Mitä sitten jos minä valitan ja vastustan "pikkupoikamaisella uholla" täällä kaikkea? Eikös se "saatana" ole hyvä jos joku saa näin heleposti jonninlaiset terapeuttiset vaikutukset itelleen... Tämähän on ihan sananvapausasia... minullahan kyllä on oikeus kirjoitella tänne mitä huvittaa idiooteista tai sellaisten mielipiteistä huolimatta... Ok?
(En missään tapauksessa alentuisi käyttämään kenestäkään idiootti nimitystä, mutta tässä tapauksessa olen siihen mielestäni oikeutettu... Jos esim. ko. paskiainen olisi täällä omalla nimellään, en näin missään tapauksessa tekisi, sillä toisaalta kyseisellä mulukulla on myös oikeutensa tuoda äänensä esiin... toivon toki että kuspää jatkossa toisi sen äänensä esiin jossahi muualla...)
Minun on pakko oikaista sinua siinä "anonyymi", että jos tästä huokuu jotenkin epävarmuuteni, on se ehkäpä vain sellainen kuva jonka haluan juuri sinulle minusta jäävän... Tai sitten olen ehkäpä vain aamuisin epävarma, eikös jokainen ole joskus, tai sitten olen vain suurissa joukoissa epävarma tai pienissä... Ehkä olenkin kotona yksinäni täysin itsevarma tai esim. kun ajan autolla... autoilijana olen itsevarma... En kuitenkaan tarvitse täällä mitään kommentointeja tai analyysejä itsestäni, vaan nimenomaan kirjaan täällä joitakin hälläväliä juttuja, joita päässä joskus pyörii... Tai siis kirjasin... En toki halua mitään helevetin hyökkäyksiä sen tähden henkilöäni kohtaan... Ihmettelen vain todellakin, notta mitäköhän helevettiä sinäkin hyötyisit siitä, että lopettaisin tämän kirjoittamisen... tarkoitan... mikset ihmeessä pysy täältä pois jos tämä ei miellytä...
Tuo "päätöntä jaarittelua" pitännee täysin paikkansa, sen allekirjoitan ilman muuta... Olen myös jotenkin tuntunut taantuvan tuonne jonnekin teinivuosiini, joten tuo pikkupojan uhoilukin on jälleen sellainen asia, jonka myönnän... Myös tuo "nihilismi" on varmaankin jäänne joiltain "punk- vuosilta" ja muotoutunut jonkunlaiseksi tavaksi suhtautua asioihin... olisi toki mukavampaa suhtautua myönteisemmin, mutta koetankin kyllä jatkuvasti noissa negatiivisissä puolissani kehittyä... Toisaalta... ehkä nekin nyt vain pulpahtavat pintaan täällä... Alunperin ajattelin nääs myös, että tämä kirjoittaminen jotenkin kehittäisi ja ruokkisi itseään... tarkoitan... kehittäisi minua kirjoittajana, vaikkakin toisin lienee käynyt... toisaalta... voin nytkin näköjään horista tuosta sinun (ANONYYMI) kahdesta rivistäsi vaikka loputtomasti epävarmaa, nihilististä, pikkupoikamaista, ja uhoilevaa pssskatekstiäni...
Niin siis tuo analyysisi tästä blogistani oli täysin oikea... oikeutettu se mielestäni ei ollut, sillä en todellakaan tarvi täällä mitään hyökkäilyjä enkä saatanoita. Voin myös kieltää kaikki kommentit, mutta en viitsisi, koska mielestäni on mukavaa kun joku joskus edes kirjoittaa jotahi... voin myös muuttaa blogini osoitteen, jolloin esim. sinulla kestäisi edes hetken löytää se uudelleen... voin tehdä sen myös salaiseksi, mutta juuri edellämainitusta kommentoinnista johtuen en koe sitäkään mieluisaksi... Toivonkin siis ettet sano enää mitään tämän asian tiimoilta tai muutenkaan... en toki voi sinua estää, mutta ajattele itse tätä epäreilua asetelmaa...
Se on muuten kumma, notta yleensä aina kun marisen kommenttejen perään, ni sitku niitä viimein tulee, ei kestä ku viikko ni siellä on joku joka käy uhoon...
Nyt muuten... Moi Pirta... Oletkin ensimmäinen jonka henkilöyden nyt varmuudella tiedän... kiitos siitä... Ja terkkuja myös sinnepäin takaisin... Olen hieman hämääntyneenä tästä valheellisesta blogimaailmasta horissut vähän kaikenlaisia välillä ihan päättömiä paasauksia... Tulokset näet tässä ja sori siitä...
Korostan muuten vielä sitäkin, etten missään tapauksessa tiedä mistä puhun kun puhun noista pillereistä... miksi niistä puhun, en tiedä... aihe ehkäpä jotenkin kiinnostaa... However... en siis missään tapauksessa kiellä etteikö tuollainen lääkitys useissa tapauksissa olisi ainoa oikea vaihtoehto... sama koskee varmasti kaikkia lääkkeitä... Ihmettelen siis tosiaan vain sitä, että miksi noiden lääkkeiden käyttö on lisääntynyt niin helevetin kauhialla kauhalla lapaten... Onko siinä joku ihmisten kynnys valittaa ahistuksiaan lääkäreille madaltunut äkisti vai onko mualilma vaan jatkuvasti tullut niin kestämättömäksi paikaksi elää, nottei sitä enää kestä... En Ymmärrä... Jotenkin on karannut se tosiasia tosiaan, että masennuksellakin on joku tarkoituksensa... Tarkoitan sillä jos hiukan ahistaa, en toki mitään vakavia masennuksia... ne ovat toki vakavia juttuja... Noista Zyprexeistä yms. löytyy kyllä tuolta hirviästi tilastoja, joita en jaksa nyte ehtiä...
En tosiaankaan ymmärrä myöskään sitä, että minut sitten tuomitaan tämän kirjoittamiseni tähden... Mitä sitten jos minä valitan ja vastustan "pikkupoikamaisella uholla" täällä kaikkea? Eikös se "saatana" ole hyvä jos joku saa näin heleposti jonninlaiset terapeuttiset vaikutukset itelleen... Tämähän on ihan sananvapausasia... minullahan kyllä on oikeus kirjoitella tänne mitä huvittaa idiooteista tai sellaisten mielipiteistä huolimatta... Ok?
(En missään tapauksessa alentuisi käyttämään kenestäkään idiootti nimitystä, mutta tässä tapauksessa olen siihen mielestäni oikeutettu... Jos esim. ko. paskiainen olisi täällä omalla nimellään, en näin missään tapauksessa tekisi, sillä toisaalta kyseisellä mulukulla on myös oikeutensa tuoda äänensä esiin... toivon toki että kuspää jatkossa toisi sen äänensä esiin jossahi muualla...)
8 kommenttia:
no voi voi herranlettas sentään,on se maailma kauhea paikka,varsinkin oma.kun hipiä ei kestä.Tälläinen on länsimainen elämänmeno,kulttuuri ja yhteiskunta.
blogi on blogi on blogi.
Ok! Hyvä! Anteeksi! Tehdäänkö rauha?
Mooooi!
jättäkee se logisti ommaan raahaan.
mualimassa on muutaki ajateltavoo.
ok,aiheetta enempään.
Ok! Hyvää tulevaa kevättä!
Lääkkeitä lapataan siksi että se on helpoin (ja halvin) tapa saada ihmiset toimintakykyisiksi.Ja töihin.Ja unohtamaan.Ei ole ennenkään mutta nykyään vielä vähemmän reilua kanssaihmisiä kohtaan surkutella oloaan ja tekemättömyttään ja ahdistua tästä maailman menosta kun se vaan on (muka)...kestettävä.Ja täytyy olla kova , nopea , säälimätön ,pyrkyri,
muistapiittamaton (missään tapauksessa omia heikkouksiaan ei saa paljastaa mutta toisten heikkoudet kannattaa kaivella,niistähän voi hyötyä).Ja mitä siis sitten..ei uskalleta sanoa ääneen että menee huonosti (ettei tule muille pahamieli) ja sairastutaan ja saadaan lääkkeet kun ei se ainut jolle on huolistaan kertonut jaksa kuunnella kun se on vähän liian rankkaa kun niitä "potilaita" on niin paljon ja saattahaan siitä saada jotain bonusta kun on nopeasti "hoitanut" taas yhden väsyneen...
Vaude!
Noin jotenkin minäkin sen ajattelen... Ja on muuten hyvä että veret liikkuu, eikös? Ja tähdennän nyt painokkaasti myös, etten missään tapauksessa toivo kellekkään mitään muuta kuin pelkkää positiivista ja mukavaa loppuelämää ja riemuisaa alkavaa kevättä... Linnut jo on seonneet ja minäkin osittain...
Lähetä kommentti